2000.hel.fi - Euroopan kulttuurikaupunki - Europas kulturstad - European City of Culture
Harakka - Taiteilijat
LUONTO
Lähde: Levonen T, Kurtto A, Seimola T:
Helsinkiläisten Harakka 10 vuotta


www.harakka.fi
Tapahtumia
events
Taiteilijat
Artists
Saari
Island
Vuonna 2000
Year 2000
Linkkejä
Links
www.harakka.fi

    Kun Harakan saari siirtyi puolustusvoimilta Helsingin kaupungille 1988, otettiin toiminnan lähtökohdaksi saaren upean luonnon säilyttäminen. Tämän julkaisun tarkoituksena on antaa käsitys viimeisen kymmenen vuoden aikana luonnossa tapahtuneista muutoksista ja toimia tienviittana jatkosuunnittelulle. Julkaisu antaa ajankohtaista tietoa luonto-oppaille ja muille saaristoluonnosta kiinnostuneille ja on vertailuaineistona tuleville selvityksille.
    Ihmisen vaikutus on Harakassa jatkunut jo 200 vuoden ajan. Eniten saaren ilmeeseen on kulttuurihistoriaa selvittäneen Tuula Rauman mukaan vaikuttanut 1800-luku, jolloin saari vallitettiin ja venäläiset rakensivat sinne lukuisia puurakennuksia. Itsenäistymisen jälkeen Harakkaan perustettiin puolustusvoimien kemiallinen koelaitos.
    Helsinki sai puolustusvoimilta maavaihtojen kautta suljettuna olleen, hyvin säilyneen saaren. Sekä kasvillisuus että linnusto todettiin hämmästyttävän rikkaiksi. Kaupunki päätti antaa päärakennuksen kulttuuriasiainkeskukselle taiteilijoiden ateljeetiloiksi ja vanhan kasarmin sekä pienempiä puurakennuksia ympäristökeskukselle luontovalistuskäyttöön. Syksyllä 1988 ensimmäiset taiteilijat ottivat työhuoneet käyttöönsä, vuonna 1989 Helsingin ympäristökeskuksen alainen luontokeskus aloitti luontoretket. Nykyisin Iuontokeskus palvelee yleisöä ja oppilaitoksia monin tavoin. Kouluille on luontokoulutoimintaa, päivähoidolle satuseikkailuja, kasvattajille kursseja ja seminaareja. Yleisölle on luontoretkiä, esitelmä- ja yleisötapahtumia, teemapäiviä, luonto- ja ympäristöaiheisia kursseja sekä näyttelyitä. Luontotalo on avoinna toukokuusta lokakuun loppuun, kesäaikana jokaisena viikonpäivänä. Saarta kiertää luontopolku.
    Harakassa rauhoitettiin v. 1995 luonnonsuojelulailla 4 aluetta, kolme kasvillisuusaluetta ja yksi linnustonsuojelualue. Rauhoitettujen alueiden yhteispinta-ala on 4,2 hehtaaria eli alle puolet kokonaispinta-alasta (n. 9 ha). Rauhoitusmääräykset rajoittavat liikkumista, kasvillisuuden hoitoa ja käyttöä.
    Erilaisten kasvupaikkojen monimuotoisuus ja pitkäaikainen ihmisvaikutus ovat tehneet Harakasta kasvistollisen helmen, josta on pitkä ja kattava kasvistohavaintosarja. Ensimmäiset tutkimukset tehtiin itsenäisyyden alussa. Amanuenssi Arto Kurtto ja tutkija Leena Helynranta ovat tutkineet Harakan kasveja viimeiset viisitoista vuotta. 1900-luvulla saarella tiedetään kasvaneen kaikkiaan 360 luonnonvaraista kasvia, näistä osa vain niin sanottuja käymäläisiä. Nykyinen putkilokasvien lukumäärä on 312 lajia. Pinta-alaansa nähden luku on suurin Helsingin saaristossa. Lajeista 169 on todennäköisesti alkuperäistä lajistoa. Vajaa puolet on siis tullut ihmisen suoralla tai epäsuoralla avulla. Venäläisten joukkojen huoltokuljetuksissa Harakkaan saapui joukko lajeja, joista osa on vakiintunut.
    Harakkaan perustettiin vuoden 1995 aikana 16 pysyvää näytealaa kasvillisuuden muutosten seuraamiseksi. Alat tutkittiin uudelleen 1997. Paikoitellen on havaittavissa umpeenkasvua, paikoitellen kulumista. Muutokset ovat varsin vähäisiä, joten liikkumisen ohjaaminen on onnistunut hyvin.
    Lintuharrastaja Tuomas Seimolan v. 1997 tekemän pesimälinnustoselvityksen tarkoituksena oli selvittää pesivät lajit ja parimäärät sekä linnustossa tapahtuneet muutokset. Harakan saaren pesimälinnustosta on aiemmin tehty kaksi kattavaa selvitystä 1987 ja 1991. Pesimälajeja ja pareja löytyi v. 1987 27 lajia ja 125 paria, 1991 34 lajia ja 142 paria sekä vuonna 1997 41 lajia ja 235 paria. Selkeään kasvuun ovat vaikuttaneet saaren eteläkärjen rauhoitusalueen perustaminen 1995, ohjatut kulkureitit, pöntötyksen lisääntyminen ja tietysti satunnaiset tekijät kuten sääolot. Erityisesti lokkilintujen parimäärät olivat huomattavasti kasvaneet vuodesta 1991. Saaren runsaslukuisimman linnun, kalalokin, parimäärä kasvoi 35 parista peräti 80-90 pariin.
    Linnustollisesti Harakan arvo on kasvanut entisestään. Saaren eteläosan suojelualueen linnusto on erittäin monipuolinen ja elinvoimainen. Merkittävin muutos on lintujen levittäytyminen myös suojelualueen ulkopuolelle.
    Professori Erkki Laasonen ja dosentti Leena Laasonen ovat tehneet Harakassa perhostutkimuksia vuodesta 1989 alkaen. Vuosikymmenen aikana on havaittu 415 perhoslajia, joista arviolta puolet kuuluu saaren vakinaiseen lajistoon. Kanta koostuu melko tavallisista lajeista. Ihmistoiminta ei ole ilmeisesti vaikuttanut perhoskantaan, mutta ketojen mahdollinen umpeenkasvu voisi heikentää lajiston monimuotoisuutta huomattavasti.
    Vaikka toiminta saarella on jatkuvasti kehittynyt ja kävijämäärät jonkin verran kasvaneet, on luonto onnistuttu säilyttämään elinvoimaisena. Monimuotoisuudessaan pieni Harakka on vertaansa vailla Helsingin saaristossa.
    Lähde: Levonen T, Kurtto A, Seimola T: Helsinkiläisten Harakka 10 vuottaHelsingin kaupungin ympäristökeskus, julkaisusarjan 8/98 yhteenveto)
    Lisätiedot: ympäristövalistaja Kaisa Pajanen, puh. (09) 7312 2682, sähköposti kaisa.pajanen@ymk.hel.fi




Harakka - Saari Luonto
Historia
Sijainti &
Näin pääset Harakkaan

Saaren kartta
Matkakertomuksia


www.harakka.fi
Tapahtumia
Events
Taiteilijat
Artists
Saari
Island
Vuonna 2000
Year 2000
Linkkejä
Links
www...
haku
search
päivitykset
updates
palaute
feedback
...fi
Harakan taiteilijoiden sp-osoite