Harakka ry: Seminaari
YMPÄRISTÖLLINEN ULOTTUVUUS,
AJAN JA PAIKAN MERKITYS NYKYTAITEESSA



Kiasman seminaarihuone la 11.9. klo 11.45 - 17.00

klo 11.45 - Pekka Luhta: avaus
Klo 11.50 - Kaisaleena Mäkelä: Alkuperäisten mailla, video
klo 12.00 - Hanna Johansson: Ympäristöllinen ulottuvuus nykytaiteessa
Klo 13.00 - Aino Favén: Taiteellisesta työskentelystäni
klo 13.30 - Virpi Vesanen-Laukkanen: Videodokumentti Pitsibussi
klo 13.40 - Annette Arlander: Miten esityksellistää maisema - vuodesta toiseen?
klo 14.10 - TAUKO
klo 14.50 - Erkki Soininen: Tuntematon kaupunki
klo 15.20 - Heidi Fast: Huomioita mentaalisen ekologian ja vokaalisen taidetyön suhteesta.
klo 15.50 - Tanja Koistila: Ruodot, video
klo 16.10 - Antti Majava: Mustarinda - Black Mountain - mekanistis-deterministisen maailmankuvan tuolla puolen.
klo 16.40 - Tero Kontinen: Merimaisema
klo 17.00 - Pekka Luhta: seminaarin lopetus

HANNA JOHANSSON on helsinkiläinen taidehistorioitsija, joka toimii tällä hetkellä tutkijatohtorina Helsingin yliopistossa. Aiemmin hän on työskennellyt muun muassa tutkijana ja opettajana Kuvataideakatemiassa sekä luennoinut lukuisissa muissa yliopistoissa. Johansson on tutkinut erityisesti taiteen uusia ympäristöllisiä suuntauksia sekä modernin ja nykytaiteen suhdetta maisemaan.

KAISALEENA MÄKELÄ on korumuotoilija ja taiteilija, työtila Harakassa. Video Alkuperäisten mailla s"isältää myyttisiä luonnonmaalauksia kronologisena jatkumona". Se on kuvattu lentopkoneesta aborginaalien maiden yllä. Musiikki: Sándor Vály.

AINO FAVÈN, nykytaiteilija, työtila Harakassa. On töissään laajentanut tekstiilitaiteen käsitettä esim. installatioillaan, jotka ovat mm. videoiden, tekstiilien ja valojen vuoropuheluita.

VIRPI VESANEN-LAUKKANEN, nykytaiteilija, joka on laajentanut tekstiilitaiteen ympäristölliseksi käyttäen mm. kierrätysmateriaaleja töissään, Harakka ry:n puheenjohtaja.

ANNETTE ARLANDER, kuvataiteilija, esitystaiteen linjan professori Teatterikorkeakoulussa, työtila Harakassa.

ERKKI SOININEN, nykytaiteilija, joka tunnetaan installatioistaan ja pedagogisista katoavan paikkasidonnaisen taiteen projekteistaan. Soinisen Tuntematon kaupunki-projektin (joka ollut osa Kuvataideakatemian ympäristöllisen taiteen opetusta vuodesta 2005) paikka- ja tilannesidonnaiset teokset ovat sijoittuneet pääasiassa Kallion kaupunginosaan. Projekteja on tehty myös etelä-Helsingissä, Töölössä ja Kruununhaassa.
"Tarkoituksena on ollut ohjauksen avulla antaa sitoutuneelle ryhmälle mahdollisuus tutustua kaupunkitaiteen mahdollisuuksiin.
Riittävän pitkän prosessin kautta sivutaan myös niitä haasteita, joita taiteilija kohtaa valitessaan kyseisen työskentelytavan.
Myös yleisösuhteen muuttuminen totutusta kuvataiteen vastaanottamisesta on projektin keskeinen haaste. 3-4 kk. opetusjaksot ovat
huipentuneet opastettuihin Tuntematon kaupunki-tapahtumiin lukukausien lopusssa."

HEIDI FAST on vokaalinen esitystaiteilija-tutkija, TeM, jonka viimeisin teos ”Iltalaulukävely” nähtiin IHME-päivien 2010 ohjelmistossa. Hänen taidetyössään keskeistä on tällä hetkellä vokaalisen taiteen potentiaalisten terapeuttisten vaikutusten parissa työskeneleminen ja kokeilu, sekä uudenlaisten yhdesssäolemisen muotojen ja lajien kehittely ja tutkiminen. Heidi Fast toimii Mollekulaarisessa organisaatiossa, jonka tutkimushanke pyrkii kartoittamaan tietokapitalismin ajan vaikutuksia mentaaliseen ekologiaamme.
Seminaarissa 11.9. Kiasmassa Fastin puheenvuoro pohtii mm. tilannetta, jossa ympäristöllinen epätasapainotila on laajentunut koskettamaan myös yksityistä ja kollektiivista mielenmaisemaa - vokaalisen taiteen potentiaalisuutta näissä olosuhteissa.

TANJA KOISTILA on kuvataiteilija, joka tekee installaatioita, videoita ja performansseja, työtila Harakassa. Hänen videonsa Ruodot on valmistunut vuonna 2006, kesto 17´. Videoteos Ruodot on kuvaus välittämisen ja lähellä olemisen vaikeudesta. Se on tarina nuoren naisen, tyttären, irtautumisesta ja ja erilliseksi pyrkimisestä suhteessa kotiinsa ja muistoihinsa. Ruodot on kuvallinen matka tytön muistikuviin, hänen kokemuksiinsa ja tarinan nykyhetkeen. Teoksen tapahtumat jaksottuvat toisistaan erottelemattomiin aikatasoihin. Teos käsittelee perheen sisäisiä rooleja, tyttären ja isän suhteen uuden muodon etsimistä. Riippuvuus toisesta ja itsenäistyminen ovat ristiriidassa luopumisen ollessa osa haavoittumista. Turvallisuuden tunne on hetkellistä.

ANTTI MAJAVA on kuvataiteilija, joka on järjestänyt mm. Mustarinda-näyttelyn Hyrynsalmelle Paljakan luonnonpuistoon.
TERO KONTINEN, kuvataiteilija, jolla työtila Harakassa.
kuraattori Pekka Luhta
puh 050 359 73 79